Alpit matkailukuumeessa: Perheet ennen luonnon seikkailua!

Alpit matkailukuumeessa: Perheet ennen luonnon seikkailua!

1950-luvulta lähtien alppimatkailu kehittyi keskeiseksi osaksi lomaelämystä Euroopassa. Sodan jälkeisinä vuosina monet ihmiset tunsivat voimakasta vaeltamisen himoa ja heillä oli ensimmäistä kertaa varaa vaatimattomiin lomapäiviin. Alppien alue tarjosi luontoa, rentoutumista ja seikkailua ilman suuria kielimuuria. Monille perheille, jotka matkustavat Alpeille ensimmäistä kertaa, vuoret merkitsivät yhdistelmää "kotiin" ja "kaukana". Kun he näkivät mahtavan Großglocknerin edessään, arki jäi heidän taakseen. Tyytyväisyys vähäiseen mukavuuteen hyväksyttiin tuolloin, ja painopiste oli kokemuksissa. Tämä on selitetty dokumentaatiossa ARD-mediakirjasto vangittu vaikuttavasti.

Nykyään alppimatkailu on alueella merkittävä tulonlähde, sillä siellä käy vuosittain noin 120 miljoonaa lomailijaa. Matkailututkija Mike Petersin mukaan kestävyys ja vuodenaikojen pidentäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia matkailualalle. Alppien matkailu on kuitenkin kehittynyt eksklusiivisesta varakkaiden matkakohteesta massaturismiin. Tässä yhteydessä matkailu tuottaa 20 miljardin euron suoraa lisäarvoa vuosittain, mikä on 17 prosenttia BKT:sta sellaisilla alueilla kuin Tiroli ja 7 prosenttia Itävallassa kokonaisuudessaan.

Alppien matkailun ajankohtaiset haasteet

Vaikka Alppien alueen matkailuala on lähes palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle – vuonna 2022 kirjattiin noin 546 miljoonaa yöpymistä – monet perheyritykset kohtaavat merkittäviä haasteita. 90 prosentissa näistä yrityksistä on vain muutama työntekijä ja ne kamppailevat korkeiden tuotanto- ja infrastruktuurikustannusten kanssa. Lisäksi Itävallassa tapahtuu noin 8 000 ravintola- ja majoitusalan yritysvaihtoa vuosikymmenen loppuun mennessä, ja monet seuraajat eivät ole kiinnostuneita näistä yrityksistä. Tämä johtaa usein sulkemisiin, kun taas suuret velkaantumat ja korjausrakentamisen tarve vaikeuttavat luovutusta entisestään.

Työvoimapula on myös vakava ongelma. Baijerissa matkailualalla on vuonna 2023 pulaa noin 45 000 työntekijästä ja Sveitsissä noin 6 400 työntekijästä. Ala on kamppaillut työnantajan huonon maineen kanssa, jota pandemia on pahentanut. Jopa neljännes työntekijöistä lähtee toimialalta vuosittain, mikä lisää kausivaihtelua entisestään ja luo epätasapainoa työvoiman tarjontaan.

Vieraiden odotukset muuttuvat

Myös lomailijoiden odotukset ovat muuttuneet. Asiakkaat vaativat enemmän kuin koskaan joustavia peruutusehtoja ja kestäviä tarjouksia. Trendi on myös kohti asuntoja ja lomamökkejä, mikä muuttaa pysyvästi majoitusmaisemaa. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on näyttöä siitä, että matkailuvirtoihin voidaan vaikuttaa ja vuodenaikoja voidaan pidentää.

Alppien matkailun tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan kattavia toimenpiteitä. Tarvitaan mm.:

• Attraktivität für Arbeitskräfte und Unternehmensnachfolgen erhöhen
• Ausbildung und Karriereperspektiven verbessern
• Entwicklung ganzjähriger touristischer Angebote
• Revitalisierung von Gasthäusern als Kommunikationszentren
• Langfristige Regionalentwicklungskonzepte zur Balance zwischen Tourismus und Lebensqualität
• Nachhaltigkeitskonzepte zur Sicherung des Tourismus

Kaiken kaikkiaan alppimatkailu on kriittisessä pisteessä. Aiempien onnistumisten ja nykyhetken haasteiden tiedossa on tärkeää kehittää iso visio, jotta voimme jatkossakin hyötyä Alpeista loma-alueena. Tästä on saatavilla lisätietoja Pragmaticus.