Suomi nostaa reserviläisten ikärajaa: hälyttäviä suunnitelmia!
Suomi aikoo nostaa reserviläisten ikärajaa Ukrainaa koskevien kansainvälisten rauhanneuvottelujen myötä.

Suomi nostaa reserviläisten ikärajaa: hälyttäviä suunnitelmia!
Suomi ilmoitti 14.5.2025 merkittävästä muutoksesta sotilaspolitiikkaansa. Reserviläisten ikärajaa on tarkoitus nostaa 60 vuodesta 65 vuoteen, jotta joukkojen määrä kasvaisi 125 000 sotilaalla. Hanke on osa laajempaa tavoitetta kasvattaa reserviläisten määrä miljoonaan vuoteen 2031 mennessä. Tällä hetkellä kaikki alle 60-vuotiaat suomalaiset miespuoliset ovat asepalveluksen alaisia, kun taas naiset voivat palvella vapaaehtoisesti. Pakollinen palvelusaika vaihtelee arvosta ja koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivän välillä.
Näitä toimenpiteitä arvioidaan vastauksena Euroopan muuttuvaan turvallisuustilanteeseen, erityisesti Venäjän kaksi vuotta sitten hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan, joka sai Suomen liittymään Natoon. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 5,6 miljoonaa ihmistä.
Vaatii tulitaukoa
Liittokansleri Friedrich Merz vaatii "ehdotonta" tulitaukoa Ukrainassa. Tämän pitäisi toimia rauhanneuvottelujen perustana. Merz kommentoi tapaamisen jälkeen YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin kanssa. Tässä yhteydessä EU:n komissiota pyydettiin kehittämään uusia ehdotuksia Venäjän vastaisista pakotteista, jotka keskittyvät energia- ja rahoitussektoriin.
Liittovaltion ulkoministeri Johann Wadephul kehotti Putinia puhumaan Zelenskylle Istanbulissa torstaina. Wadephul korosti, että aloite on nyt Putinilla. Kokoukseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä: tiedotusvälineiden mukaan Venäjän ulkoministeri Lavrov ei osallistu, kun taas Kremlin tiedottaja Peskov ilmoitti Venäjän valtuuskunnan olevan Istanbulissa.
Tulitaukovaatimus ja sanktiot
Venäjälle asetettu tulitauon uhkavaatimus on jo ohitettu. Ukraina ja eurooppalaiset liittolaiset, kuten Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Puola, olivat vaatineet 30 päivän täydellistä ja ehdotonta tulitaukoa. Mutta Venäjä hylkäsi uhkavaatimuksen ja jatkoi hyökkäyksiään. Merz ilmoitti haastattelussa uusista sanktioista, jos edistystä ei tapahdu.
EU on hyväksynyt 16 Venäjän vastaista pakotepakettia sodan alkamisen jälkeen, ja 17. paketti on jo valmisteilla. Suunnitellut toimenpiteet sisältävät toimenpiteitä Venäjän varjolaivastoa ja pakotteita kiertäviä yrityksiä vastaan. On edelleen epäselvää, missä määrin Unkari suostuu uusiin ehdotuksiin.
Suunnitellut neuvottelut ja dialogi
Venäjä on sopinut suorat neuvottelut presidentti Putinin kanssa Istanbulissa, jotka alkavat ilman ennakkoehtoja. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ilmaisi halukkuutensa tavata Putin henkilökohtaisesti ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan hänen odotetaan suostuvan ehdotukseen. Venäjän osallistuminen neuvotteluihin on kuitenkin edelleen epävarmaa, mikä johtaa spekulaatioihin, että Putin ei ehkä halua tavata Zelenskiä.
Zelenski on tehnyt selväksi haluavansa puhua Putinille vain suoraan, mutta tiedotusvälineissä on liikkunut huoli siitä, että neuvotteluja mahdollisesti käydään erikoislähettiläiden tasolla. Huolimatta Putinin julistuksesta, jonka mukaan ennakkoehtoja ei pitäisi olla, Venäjällä on perustavanlaatuisia vaatimuksia.
Tilanne jatkuu kireänä varsinkin sen jälkeen, kun ukrainalaiset droonit loukkaantuivat ainakin 16 ihmistä Venäjän Belgorodin alueella ja kahdeksan loukkaantunutta vaati sairaalahoitoa. Samaan aikaan Ukraina on ryhtynyt toimiin saadakseen päätökseen mineraalisopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mukaan lukien sijoitusrahaston perustaminen.