Itävallan yritykset digitaalisessa muutoksessa: nyt kunnossa tulevaisuuteen!
Ota selvää, kuinka BMWET:n pätevyyshyökkäys tukee itävaltalaisia yrityksiä digitalisaatiossa ja kestävässä kehityksessä.

Itävallan yritykset digitaalisessa muutoksessa: nyt kunnossa tulevaisuuteen!
Nykypäivän yritysmaailmassa yritykset kohtaavat monenlaisia haasteita, joita pahentavat digitalisaation eteneminen, kasvavat kestävän kehityksen paineet ja jatkuva pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Tämä kehitys vaatii yrityksiltä, erityisesti pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä (pk-yrityksiltä) laajoja mukautuksia. Nuorin Liittovaltion talous-, energia- ja matkailuministeriön pätevyyshyökkäys (BMWET) pyrkii tukemaan näitä yrityksiä näiden haasteiden voittamisessa.
Osana muutoshyökkäystä yritykset saavat kohdennettua rahoitusta, jonka avulla ne voivat valmistaa työntekijöitään tehokkaasti digitaalisen ja kestävän työmaailman uusiin vaatimuksiin. BMWET:n mukaan tämä aloite sisältää erilaisia rahoitusvälineitä, jotka korostavat erityisesti pätevöitymishankkeita, joissa yritykset voivat vastata erityisiin koulutustarpeisiinsa. Rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa tarvittavien muutosten strateginen ja kestävä toteuttaminen.
Tukivälineet ja yksilölliset jatkokoulutustarjoukset
Olennainen osa tutkintohyökkäystä ovat osaamistarkastukset, jotka edistävät yksilöllistä jatkokoulutusta muun muassa digitalisaatiossa ja kestävässä kehityksessä. BMWET kattaa osan koulutuskustannuksista. Erityisesti korostetaan FFG:n (Austrian Research Promotion Agency) roolia, joka hoitaa aloitteen ja tarjoaa kiinnostuneille yrityksille tietoa rahoituksesta ja neuvoja verkkosivuillaan.
Tällä hetkellä tarjouskilpailun painopiste on rakenteellisen murroksen edessä olevilla aloilla, kuten rakennusteollisuus ja muoviteollisuus. Täydennyskoulutuksen LAB:ien käyttöönotto on toinen työkalu, jolla tuetaan kokonaisvaltaisesti kokonaisia toimialoja ja valmistetaan työvoimaa edessä oleviin haasteisiin.
Digitalisaatio ja siihen liittyvä muutos
Digitalisaatio ei muuta vain yritysrakenteita, vaan myös tapaa, jolla henkilöstöjohtaminen toteutetaan. Tekoälyyn (AI) ja big dataan perustuvat työkalut mullistavat henkilöstöjohtamisen edistämällä joustavaa työskentelyä ja innovatiivista lahjakkuuksien hankintaa. Tässä yhteydessä henkilöstöjohtajien rooli on yhä keskeisempi. Niiden ei tarvitse vain integroida yrityksen kestävän kehityksen tavoitteita yrityskulttuuriin, vaan myös vastata jatkuvasti muuttuvien työmarkkinoiden vaatimuksiin.
Automatisoimalla toistuvia tehtäviä työntekijät voivat keskittyä enemmän strategisiin toimintoihin. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto helpottaa myös sisäistä ja ulkoista viestintää, mikä on olennaista uusien osaajien rekrytoinnissa. On myös selvää, että yritykset tiedostavat yhä enemmän vihreän suuntautumisen taloudelliset edut ja keskittyvät sosiaaliseen kestävyyteen ja oikeudenmukaisiin työoloihin.
Vastatakseen jatkuvaan ammattitaitoiseen työvoimapulaan yritysten on mukautettava rekrytointiprosessinsa uuteen työmaailmaan ja optimoitava ehdokasmatka. Tärkeää on myös vahvistaa työnantajabrändiä ja painottaa muun muassa joustavuutta sekä työn ja yksityiselämän tasapainoa nuorten lahjakkuuksien houkuttelemiseksi. Monimuotoisuutta ja osallisuutta olisi myös edistettävä tässä yhteydessä hakijajoukon laajentamiseksi.
Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että digitalisaation, kestävän kehityksen ja henkilöstöstrategioiden kattava integrointi ei ole vain välttämätön, vaan myös avain yritysten pitkän aikavälin menestykseen nykyään. Innovatiiviset lähestymistavat ja panostukset työntekijöiden jatkokoulutukseen ovat jatkossa keskeisessä roolissa, jotta voimme pysyä mukana kilpailussa ja tehdä oikeutta työmarkkinoiden dynaamisille muutoksille.